Kasvattajasta
Bordercollieharrastukseni alkoi vuoden 2010 alussa, kun etsinnän jälkeen kotiimme muutti ensimmäinen oma koirani, kantakoirani Jeriko. Jeriko vei minut syvälle harrastusmaailman syövereihin ja sain sen kanssa vakavan treeni- ja kisakärpäsen pureman. Aktiivisimmin harrastimme tokoa, agilityä, paimennusta ja jäljestystä, joissa kaikissa kilpailimme Jerikon kanssa ylimmässä luokassa asti.
Jerikon jälkeen talouden bordercollie-kokoonpano kasvoi viiteen, ja lisäksi muutimme maalle vuonna 2014, jolloin myös lampaista tuli osa arkea.
Olen harrastanut ja kilpaillut koirieni kanssa yhteensä kahdeksassa lajissa joista viidessä (agility, toko, paimennus, PK-jälki, IFH) olen kilpaillut ylimmässä luokassa. Näiden lisäksi olen käyttänyt koiriani näyttelyissä hieman yli "pakollisen minimin", kerännyt oppia kehäesiintymisen kouluttamisesta jonkin verran ja olen perehtynyt ja opiskellut koirien rakennetta melko paljon.
Olen omistanut/omistan sekä näyttelylinjaisia että paimenlinjaisia bordercollieita, ja koen että oman henkilökohtaisen kokemuksen sekä useiden eri lajien kilpailuissa ja kokeissa näkemäni perusteella minulla on melko laaja käsitys bordercollieista sekä eri tyypeistä rodun sisällä. Lisäksi ammennan ja kuuntelen mielelläni vielä paljon kokeneempien harrastajien ja kasvattajien näkemyksiä näin laajentaen lisää omaa tietämystäni.
Olen myös erittäin kiinnostunut bordercollieiden suvuista ja erityisesti monimuotoisuudesta rodussa ja jalostukseen käyttämilläni yksilöillä. Olen käyttänyt runsaasti aikaa sukutaulujen tutkimiseen ja keräämiseen sekä sukutauluissa kertaantuvien yksilöiden arvioimiseen tavoitteena pieni sukusiitos ja sukukato, sekä mahdollisimman korkea monimuotoisuus. Jatkossa kiinnostuksen kohteenani onkin seurata myös geneettisellä tasolla monimuotoisuuden kehittymistä linjoissani.
Vahvuuteni kasvattajana onkin laaja kokemus eri lajeista sekä eri tyypin bordercollieista, joka mahdollistaa vahvuuksien ja myös heikkouksien näkemisen ja huomioimisen jalostuksessa.
Olen Suomen Kennelliiton, Suomen bordercolliet ja australiankelpiet ry:n (SBCAK) jäsen, sekä paimennus ja palveluskoirakokeiden koetoimitsija. Toimin SBCAK:n jalostustoimikunnan pj:nä 2016-2022, mikä avarsi näkemystä rodun tilanteesta entisestään. Olen käynyt Kennelliiton kasvattajakurssin syksyllä 2019, jonka jälkeen alkoi pitkällinen pohdinta sopivan kennelnimen suhteen. Lopulta sain tehtyä valintani ja kennelnimeksi tuli Tasapainon. Kasvatustyöni alkoi Jerikon kahdella tyttärellä; Troijalla sekä jalostuslainassa olleella Noomilla.
Sana "tasapaino" on minulle monimerkityksellinen; minulle tärkeitä asioita bordercollieissa on tasapainoinen luonne, tasapainoinen liioittelematon rakenne, tasapaino toki myös paimennuksessa, sekä jalostustyössä tasapainoilu toivottujen luonne- ja käyttöominaisuuksien, terveysominaisuuksien sekä väistämättömien riskienkin kanssa. Tasapainoinen kokonaisuus on minulle tärkeä tavoite.
Tavoitteenani on kasvattaa bordercollieita joilla on hyvät edellytykset terveeseen ja tasapainoiseen harrastuskoiran elämään niin arjessa kuin harrastusten parissakin. Tavoitteena on hyvä tasapainoinen hermorakenne sekä luonne- ja käyttöominaisuudet, jotka antaisivat edellytykset toimia monessa harrastuslajissa. Hyvä terveys on ensiarvoisen tärkeä ominaisuus koiran oman hyvinvoinnin vuoksi sekä toisaalta monipuolisen harrastamisen mahdollistamiseksi.
Arvostan rodun alkuperää ja toivon pystyväni pitämään myös paimennusominaisuutta jalostuslinjoissani mukana mahdollisuuksien mukaan, ja tämän vuoksi näen mielelläni kasvattejani tai jalostukseen suunnittelemiani koiria lampailla. Varsinaista paimenkoiraa (tila- tai kilpailukäyttöön) etsivät ohjaan kuitenkin etsimään itselleen sopivaa pentua paremmin tähän soveltuvista pentueista. Mitenkään "linjauskollinen" en ole, vaan näen hyviä puolia bordercollieiden eri jalostuslinjoissa ja myös geneettisen monimuotoisuuden kannalta näen vahvuutena mahdollisuuden käyttää jalostuksessa eri sukuisia koiria.
Täydellistä tai täysin riskitöntä koiraa tai yhdistelmää ei nähdäkseni ole olemassa. Riskejä on kuitenkin eri tasoisia, ja on asioita ja ja riskejä joista en voi joustaa. Haluan olla avoin yhdistelmien ja sukujen riskeistä, ja toisaalta pitää riskit kohtuullisella tasolla, sekä varoa ottamasta samaa riskiä toistuvasti. Tällä tarkoitan sitä, että jos joudun joustamaan jossain yhdistelmässä tietyssä asiassa, ajatukseni on seuraavassa polvessa välttää taas tätä samaa riskiä. Mahdollisesti joudun silloin joustamaan jossain toisessa asiassa, mutta en ainakaan kertaa samaa riskiä uudelleen. En myöskään halua saman riskin tulevan molemmin puolin sukua läheltä.
Bordercollieen rotuna liittyy tiettyjä terveysriskejä, joihin myös pennunetsijän on hyvä tutustua: osteokondroosi, epilepsia, autoimmuunisairaudet, selkämuutokset (välimuotoiset lanneristinikamat eli LTV, spondyloosi, nikama-anomaliat eli VA ja spondyloosi) sekä lonkkaniveldysplasia.
Ihannebordercollieni on vahvahermoinen ja tasapainoinen koira, jolla on korkea työskentelymotivaatio, riittävästi miellyttämishalua, mutta myös itsevarmuutta käyttää tarvittaessa omaa päätään. Lisäksi se on ääni- ja alustavarma. Se on avoin niin ihmisille kuin muille koirillekin, joskin bordercollielle tyypillinen "roturasismi" ja halu puuhailla enemmän omiaan ei häiritse minua. Ihannebordercollieni syttyy tekemiseen ja työskentelyyn, mutta osaa rauhoittua aina, kun erityistä tehtävää ei ole, eikä se kiehu yli. Toisin sanoen sillä on toimiva on-off -kytkin. Koska pk-lajit ovat aina olleet itsellä lähimpänä sydäntä, toivon myös onnistuvani kasvattamaan myös näihin hienoihin lajeihin kykeneviä vakaahermoisia, terveitä ja terverakenteisia monipuolisia bordercollieita.
